Kaupungit ja kylätPieniä kyliä on Yud-Rasilissa harvakseltaan, sillä asukkaat ovat alkaneet hakeutua suuriin kaupunkeihin paremman turvan toivossa. Sieltä täältä löytyy hylättyjä kyliä ja yksittäisiä erakkomökkejä, mutta useimmiten saa varautua vaeltelemaan päivätolkulla tapaamatta yhtäkään humanoidia, satunnaisia matkalaisia lukuunottamatta.
Jotkut lajit elävät omissa yhteisöissään erillään ihmisistä, mutta ei ole tavatonta, että ihmisten kaupungeissa törmäisi toisiinkin lajeihin. Mooglet, seequt, galkat ja bangaat asuvat miltei yksinomaan ihmisten yhteisöihin sekoittuneena.
PohjoinenNiefalheimMaan pohjoisosan suurin kaupunki Niefalheim on eräänlainen keskusta sitä ympäröiville pienemmille kylille, sillä tiiviisti eläminen luo turvaa kylmässä ja uhkaavassa vuoristossa. Kaupunkilaiset asuvat vankoissa kiviperusteisissa hirsitaloissa, mutta suuremmat rakennukset ja koko kaupunkia ympäröivät suojamuurit ovat rakennettu harmaasta, sileästä kivestä. Niefalheimin mahtavin ja monen mielestä kaunein rakennus on kaupungin ytimessä kohoava luostari, Keskusluostari, jossa muun muassa kutsujat koulutetaan. Niefalheimissä on myös kaksi pienempää luostaria, toinen parantajille, toinen ritareille. Parantajien luostarin sisäpihalla on lasilla katettu kasvihuone, jossa kasvaa erikoisia lääkeyrttejä ja ruokakasveja ympäri vuoden. Kasvihuoneen pitää lämpimänä maanalainen kuuma lähde.
Luostarit toivottavat tervetulleeksi väsyneet matkalaiset ja niiden asukkaat ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä, vaikka usein kaikkea on niukasti tai ei yhtään. Mutta jos luostarissa ei halua majoittua, löytyy kaupungista muutamia majataloja, josta saa yösijan lisäksi lämmintä ruokaa, maan parasta viskiä ja sen hetken mehukkaimmat juorut. Rähisijöitä ja tappelupukareita ei kuitenkaan siedetä, ja ongelmalliset vieraat savustetaan nopeasti ulos kaupungista, tai heitetään tyrmiin - joissa on turha edes uneksia kunnollisesta lämmityksestä.
SwarthfalheimPohjoisosan eteläisessä kärjessä sijaitsee syrjäinen, suurehko kylä, Swarthfalheim. Kylään eksyy harvemmin vieraita, sillä se on synkkä, kolea ja iloton. Asukkaiden epäileväisyydestä, kolkoista puurakennuksista ja kylää ympäröivästä jykevästä kivimuurista huokuu se tosiasia, että Swarthfalheim on synkän Hämykorven ja pahamaineisen Vankilasaaren välissä - kirkkaalla säällä Helin rauniot pystyy erottamaan horisonttia vasten.
Mutta jos paikalliset eivät keksi mitään pätevää syytä matkalaisen käännyttämiseen porteiltaan, Swarthfalheimistä saa ainakin turvallisen majapaikan, kunhan pystyy mukautumaan kiskurihintoihin. Swarthfalheimissä koulutetaan osa maan sotilaista (kaupunki on kuulu etenkin jousimiehistään), joten ilmapiiri on lainkuuliainen, eikä suvaitse rikollisia tai muuta pohjasakkaa. Kuri ei ole yhtä ankaraa kuin Valhalassa, ja kaduilla raikuu silloin tällöin oluen kirvoittama nauru, mutta yleisesti ottaen kyläläiset tuntuvat olevan jatkuvasti äreitä tai hermoromahduksen partaalla. Eikä ihme, sillä sekä metsästä että merestä nousee tuon tuostakin mitä inhottavimpia hirviöitä.
Swarthfalheimin pohjoislaidalla sijaitsee mustasta graniitista valmistettu vanha ja sokkeloinen entinen temppeli, joka toimittaa nykyisin asevaraston virkaa.
LiornMiespuolisten vierojen kylä. Liorn on rakennettu korkealle mäntymäisten puiden valtaville oksille. Liornin vierat puolustavat aluettaan herkeämättä, joten kutsumattomien vieraiden on parempi olla harhautumatta heidän kylänsä nurkille. Toisin kuin Sumumetsässä, Hämykorvessa tunkeilijat tapetaan tai vangitaan hyvinkin herkästi, eikä täkäläisiltä kannata odottaa armoa tai apua.
FrostheimKoko Yud-Rasilin pohjoisin kylä, jossa majailee pieni ja mahdottoman sitkeä kalastajayhteisö. Kylän asukkaat elävät igluissa ja käytännössä elävät kalalla. Frostheimin laidalla sijaitsee jäästä rakennettu linnake. Paikalliset suhtautuvat vieraisiin kylmäkiskoisesti, mutta uteliaasti - harvemminhan niin kylmille seuduille kukaan eksyy vain katselemaan maisemia. Alkuihmetyksen jälkeen kyläläiset kuitenkin antavat olla, ja hyväksyvät joukkoonsa jokaisen joka tekee oman osuutensa työstä. Ehkä siksi Frostheim on ihanteellinen paikka sellaisille henkilöille, jotka syystä tai toisesta haluavat ns. kadota kiven alle.
KeskimaaBifrestKuten Midgard, Bifrest on vilkas kaupankäynnin keskus, ja sen sanotaan olevan maanpäällinen vastine Asacardalle. Bifrest on rakennettu meren tuntumaan, osittain valkoisten rantakallioiden päälle. Kaupungin suurin ja korein rakennus, Etelän maaherran linna, on rakennettu osittain veden ylle, luonnon muovaamien valtavien kalliopylväiden varaan. Hieman rannasta poispäin, korkeiden valkeiden muurien suojassa, sijaitsee Yud-Rasilin ainoa lentoterminaali, jonka kautta kuljetetaan ruokaa ja tarvikkeita Asacardaan. Kaupungissa on myös suurin maanpäällinen Kristallisali, eli crystolaisten temppeli, ja Bifrest on niitä harvoja paikkoja, jossa crystolaisuus on ottanut tuulta alleen.
Vaikka kaupunki onkin täynnä elämää, matkaajia ja kauppiaita, sen maine ei aivan yllä Midgardin tasolle, hyvässä tai pahassa. Toisin kuin Midgardissa, Bifrestissä valvonta on tiukkaa, ja kaupattava tavara on (todennäköisesti) laillista ja ehtaa, mikä näkyy myös hinnoissa. Kaupungissa näkyy säväys Asacardaa - hyvätuloisten alueella, maaherran linnan tuntumassa, vaikutteet ovat näkyvimmillään - ja paikoin kaupunki on kylmä, kivinen ja kliininen. Bifrest on kuitenkin laaja kaupunki, josta löytyy myös puheensorinan täyttämiä toreja ja tavernoja, likaisia syrjäkujia ja pahamaineisia alueita, joilta löytää vähemmän nuhteettomia kansalaisia, ilolintuja ja kerjäläisiä - joita kyllä yritetään vähän väliä ajaa kaupungista (mikä on todettu yhtä helpoksi kuin torakoiden hävittäminen).
MidgardVarkaiden, huijarien ja salakuljettajien luvattu kaupunki, jossa tavara ja raha vaihtaa omistajaa, joko laillisesti tai sitten ei. Täällä kuka tahansa pääsee eroon omaisuudestaan (oli sen alkuperä miten kyseenalainen tahansa), sillä paikka kuhisee kauppiaita, ystävällisiä ja sangen viehättäviä neitosia (ja herrasmiehiä) ja tietenkin ammattimaisia taskuvarkaita. Koska Midgard sijaitsee saaressa lahden syleilyssä, etelämantereen puolella päivystää yleensä useampikin innokkaasti viittoileva lautturi, jotka tarjoutuvat viemään matkaajan saarelle - maksusta, tietenkin.
Kylän talot on rakennettu lähinnä puusta, ja pääkadut ovat päällystetty harmaalla kivellä. Kivisiä rantoja reunustaa jykevän näköiset paaluaidat. Lahteen laskevat ojat haisevat usein erinäisiltä eritteiltä, joiden alkuperää ei halua miettiä tarkemmin.
Midgardilaiset ovat sangen tunnettuja vapaamielisyydestään ja... no, maallisuudestaan. Silti tuon tuostakin Pohjoisen vastarannalle luodaan synkkiä katseita. Useimmat lautturit eivät suostu kyyditsemään matkailijoita sinne mistään hinnasta (rahasta kieltäytyminen on Midgardissa hyvin poikkeuksellista), koska he eivät halua “häiritä Suota”, ja yleensä kieltävät matkaajaa topakasti olla astumatta jalallakaan sinne. Tarpeeksi yrittelijäs ja varakas tapaus löytää kuitenkin lähestulkoon aina jonkun, joka suostuu antamaan lauttakyydin, joko ahneuttaan tai silkkaa ilkeyttään.
ValhalaTämä on hyvin sotilaallinen ja kurinalainen kaupunki, eikä ihmekään, sillä Valhalassa koulutetaan maan parhaat sotilaat. Kaikkialla vallitsee tiukka järjestys ja kuri, ja tunnelma painostava, aivan kuin hetkenä minä hyvänsä voisi puhjeta sota. Nuhteettomaksi katsottavat matkailijat saavat täältä suojaisan yösijan, jos kestävät utelua omista toimistaan ja jatkuvassa tarkkailussa oloa. Valhalan muurien sisällä ei kannattaa edes haaveilla rikollisista puuhista, sillä lainvastaisuuksista jää nopeasti kiinni.
Valhalassa sijaitsee pieni satama, Valkyrianlahden syleilyssä.
HelgardLaaja raunioitten varaan rakennettu puolikuun muotoinen slummialue, joka oli entisaikaan samaa kaupunkia kuin nykyinen Asacarda. Kurjissa hökkeleissään asuvat ihmiset uskovat, että he ovat jumalan kiroamia ja joutuvat siksi asumaan Asacardan alapuolella. Joskus aluetta kutsutaankin Manalaksi, eikä ihme sen reunamalla avautuvan mustan kuopan vuoksi.
EteläMaespelheimMaespelheim, Kiven ja Tulen kaupunki, on väkiluvultaan Yud-Rasilin suurin. Maespelheimissä asuu viidennes maan asukkaista, vaikka kaupunki on pinta-alaltaan vain hieman suurempi kuin Asacarda. Vaikka enää vain muutamat Etelän louhokset ovat paikallisten omistuksessa, kaupungissa on yhä maan parhaat sepät, veistäjät ja räätälit - ainakin ne, jotka eivät ole vielä päättäneet lähteä Asacardaan.
Maespelheim on rakennettu viidelle toinen toistaan korkeammalle ja kapeammalle tasolle, osittain punakivisen vuoren uumeniin. Jokaista tasoa ympäröi muurit. Ainoa kulkureitti tasojen välissä ovat portit, jotka ovat hyvin tiukasti vartioituja. Mitä korkeammalle tasoilla mennään, sitä arvovaltaisempia henkilöitä siellä asuu, ja sitä vaikeammaksi porteista pääsy muuttuu. Maan tasolla olevaa “kuudetta tasoa” kutsutaan köyhien alueeksi ja se on suurin niin väkimäärältään kuin pinta-alaltaan. Tätäkin aluetta ympäröi muurit, mutta päiväsaikaan kaikki kolme porttia ovat auki, ja niistä voi kulkea vapaasti.
Kaupungin korkeammilla tasoilla niin talot kuin niiden asukkaat ovat koristeellisia, ja osa kävelykaduista sekä rakennuksista on louhittu suoraan kallioperään. Katujen varsilla kasvaa hedelmäpuita, kirkasvetiset suihkulähteet solisevat ja käytäväpylväissä ja rakennuksen seiniä kiemurtelevat kauniskukkaiset ja tuoksuvat köynnökset. Ylimmäisellä tasolla sijaitsee Etelän maaherran palatsi, jota ympäröi upea puutarha. Vaikka elämä ylemmillä tasoilla näyttäkin olevan keveää, katuja partioivia vartijoita ei voi olla huomaamatta - harva se kerta köyhien alueelta livahtaa varkaita väijymään parempiensa omaisuutta.
Köyhien alueella yksi-tai kaksikerroksiset asumukset on tehty hiekasta, laudoista ja punaisesta tiilestä. Alueen useat pikku torit ovat päiväsaikaan pakattu täyteen kojuja, joista voi ostaa tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja vielä tuoreempia (eläviä) cockatriksejä, tai erinäisiä aidoiksi väitettyjä aseita, koruja sekä koriste-esineitä. Toreilla sijaitsee myös kaivoja, joista voi pumpata vettä.
Toisella tasolla sijaitsee ns. köyhien temppelit, jotka ovat suuret mutta koruttomat. Neljännellä tasolla on sijaitsee huomattavasti koreammat, mutta hieman pienemmät pyhäköt.
NastrandPienistä kylärykelmistä muodostuva rantakaupunki, jonka bungalow-tyyliset rakennukset, valkohiekkainen ranta ja palmut tuovat elähdyttävästi mieleen lomaparatiisin. Nastrandissa ei kuitenkaan pääse hengähtämään, sillä paikalliset ovat hilittömän uteliaita, tungettelevia ja todennäköisesti yrittävät myydä matkalaisille lähimmän käteen sattuvan tavaran, mitä mielikuvituksellisin verukkein. Kaupunki ei ole siitä vauraimmasta päästä, joten sen asukit ottavat vieraat ja heidän rahansa avosylin vastaan.
Matkailijoiden lisäksi kala on täkäläisten tärkein elinkeino, ja pääasiallinen ravinnon lähde. Hajuun onneksi tottuu yleensä muutamassa päivässä, mikäli kalalaiturien läheisyyteen majoittuu. Merenelävien lisäksi paikalliset rakastavat hiekkabataattia, joka on nimensä mukaisesti hiekassa kasvava, yllättävän mehevä mukulakasvi, joka kypsytetään hiilloksessa ja tarjoillaan kalan ja hedelmien kera.
AleafheimHiljainen kylä Yud-Rasilin lounaisrannikolla. Kylä on siitä kummallinen, että se on rakennettu suurimmilta osin veden ylle, ja kadut on korvattu laiturimaisin rakennelmin. Matkoja voi myös taittaa kätevästi pienin venein. Kyläläiset ovat kenties ainut ei-vierojen ryhmä, joka on säännöllisesti tekemisissä Sumumetsän metsävierojen kanssa. Arajelin ja Aleafheimin välillä on pitkä ystävyys, ja vierat ovat jopa opettaneet kyläläisille valmistamaan luonnonlääkkeitä sademetsän kasveista.
ArajelNaispuolisten vierojen kylä, joka on rakennettu korkealle sademetsän valtavien puiden latvustoon. Toisin kuin Liornin vierat, Sumumetsän vierat eivät hyökkää yhtä herkästi epäonnisten matkailijoiden kimppuun, vaan piilottavat kylänsä loitsuilla ja harhauttavat tunkeilijoita, ja joskus jopa auttavat eksyneen takaisin oikealle reitille. Arajeliin on miltei mahdoton löytää, ellei tiedä tarkalleen reittiä, ja osaa varoa taika-ansoja.
AsacardaAsacarda on Yud-Rasilin leijuva pääkaupunki, koko saaren keskus, vaikka sen asukasluku on suhteellisen pieni. Kaupungin alapuolella, ilmassa kelluvan saaren kallioperän uumenissa, näkyy osa valtavaa Kristallia, joka on miltei yhtä suuri kuin Asacarda itse.
Asacarda on ihanteellinen paikka asua; kaupunki, jossa ei tarvitse pelätä ryöväreitä, hirviöitä tai edes sairauksia. Kristallienergiaa hyödyntävä huipputeknologia, lääketeollisuus sekä tarkka vartiointi takaavat sen asukeille turvallisen elämän kaikilla mukavuuksilla. Asacardassa syntyneen ja siellä asuvan ihmisen elinikäodote onkin yli kaksinkertainen verrattuna muihin Yud-Rasililaisiin.
Asacarda on sekoitus vanhaa ja uutta, vaikka osa vanhoista rakennuksista on tuhottu uudistusten tieltä. Arkkitehtuuriltaan kaupungin vanhat osat muistuttavat uusgoottilaista tyyliä, rakennusaineena on pääasiassa valkoinen kivi. Näiden massiivisten, koristeellisten kivirakennusten keskellä kohoaa korkeita kerrostalomaisia torneja, ilmassa risteileviä putkimaisia väyliä ja muita huippumoderneja rakennelmia. Kadut ovat puhtaita, suunnitelmallisesti toteutettuja ja vartiointi on hyvin tiukkaa. Siellä täällä on kauniita patsaita (lähinnä edesmenneistä hallitsijattarista) ja solisevia suihkulähteitä. Vanhojen rakennusten seiniä koristavat hopealla silatut manuskriptit.
Asukkeja lukuun ottamatta eläviä asioita on vähänlaisesti; eläinkunta koostuu pelkästään kesyistä lemmikeistä, ja kukkaistutukset on korvattu muilla koristuksilla. Ainut kaupungissa kasvatettu (tai kasvava) puu on kristallilehti. Ne ovat puita, joiden rungot ovat kuin valkoista suolakiveä ja lehdet turkoosit ja läpikuultavat. Tämä nimenomainen puu koristaa Asacardan kuninkaallista vaakunaa.
Asacardassa jokaisella on käytössään erilaisia julkisia kulkuvälineitä, kuten ilmalauttoja. Rikkaimmilla on varaa erilaisiin pieniin lentoaluksiin (vrt. autot). Bifrestin ja Asacardan väliä kulkevat kauppiaiden rahtialukset.
Koska Asacardassa vallitsee syvä epäluuloisuus kaikkeen ulkopuolelta tulevaan, kaupunkiin on hankala saada viisumia, mutta ulos sieltä lentää sitäkin sutjakkaammin. Jopa näpistyksistä tulee kovat tuomiot, ja toisen asukkaan vahingoittamisesta saatetaan herkästi karkoittaa, ellei kyseessä ole erityisen vaikutusvaltainen henkilö. Ainoa tie pois Asacardasta on alaspäin, eikä takaisin ole tulemista. Karkoitetut polttomerkataan (
KUVA), jolloin heidän voidaan tunnistaa, mikäli nuo pyrkivät takaisin.
