Kalenteri ja juhlamenot

[darkaeon]

Ajanlasku

Yud-Rasilissa on suunnilleen samanlainen ajankulku ja -lasku kuin täällä. Käytössä on aurinkokalenteri, ja vuosi kuvaa kulunutta aikaa, jona maa kiertää aurinkon ympäri. Kuukausista ja viikonpäivistä käytetään yleisimmin niiden muinaiskielisiä nimiä. Peliviesteissä voi kuitenkin halutessaan käyttää suomalaisia vastineita, eli ns. nykykielelle käännettyjä nimiä.

Kuukaudet

1. Efera-Jola
2. Sol-Manda
3. Hrei-Manda
4. Iesdir-Manda
5. Dremili-Manda
6. Ere-Lidha
7. Drelidha
8. Efera-Lidha
9. Wyod-Manda
10. Heli-Manda
11. Winderfyla
12. Ere-Jola

Viikonpäivät

1. Soldagil
2. Mandagil
3. Tysdagil
4. Oindagil
5. Dosdagil
6. Freydagil
7. Syrdagil

[darkaeon]

Juhlat ja pyhät

Yud-Rasilissa on harvoin syytä suureen riemuun, joten valtakunnallisista pyhistä ja juhlista otetaan kaikki irti.

- Feeniksjuhla, sijoittuu keskikesän (Drelidha) 23. päivälle; alunperin tehtiin kunnioittamaan Feenikskuningattaren kuolinpäivää, mutta nykyisin se tarkoittaa juopottelua, kisailuja ja yleistä sikailua yhteiskuntaluokkaan katsomatta. vrt juhannus. Feeniksjuhla on yhdistetty vanhaan keskikesänjuhlaan.
- Iduninpäivä, on kevään ja äitiyden päivä. Sitä vietetään 4. kuun (Iesdir-Manda) 4. päivänä.
- Jola on uudenvuoden juhla, jota vietetään vuoden viimeisen yön ja ensimmäisen päivän välissä. Jolaan kuuluu hajustettujen kynttilöiden polttaminen, peseytyminen ja erityisen runsas syöminen. Tapana on myös valvoa tai herätä varhain, ja tervehtiä uuden vuoden aurinkoa koko kylän voimin.


Syntymäpäiväjuhlat

Syntymäpäiväjuhlia järjestetään hyvin harvoin, lähinnä kuninkaallisten ja jalosukuisten keskuudessa. Omaa tarkkaa syntymäpäivää harvemmin edes muistetaan (saatika sitten kenenkää muun), vuosi ja vuodenaika koetaan riittäväksi. Aikuistumisjuhlia kyllä vietetään, kun lapsi tulee tiettyyn ikään.


Hautajaiset

Useimmat Yud-Rasililaiset hautaavat kuolleensa trianilaisin menoin, eli ruumis tuhkataan, sirotellaan maahan ja kastellaan. Yleensä toimitusta valvoo pappi, tai joskus kutsuja, joka varmistaa, että kuolleen sielu ei harhaudu. Etenkin rannikon kylissä myös mereen hautaus on yleistä. Yhteisön ylläpitämiä hautuumaita ei siis ole.

Crystolaisilla on omat hautatoimituksensa, ja kuolleet haudataan maahan. Vainajan mukaan laitetaan kristallinsiru, jotta tuo saisi opastusta myös "toisilla mailla".


Avioliitto

Avioliitto ei ole sidottu uskontoon vaan on pikemminkin kahden keskeinen (tai perheiden keskeinen) sopimus. Häämenot vaihtelevat lajien ja alueiden välillä, mutta juhlaan kuuluu aina vihkivalan vannominen ja useimmiten runsaat ruokakekkerit, johon osallistuu lähipiiri, joskus jopa koko kylä. Vihittävät ovat pukeutuneet parhaimpiinsa. Vihkivalaa valvoo pappi tai kylänvanhin. Avioerot ovat harvinaisia ja avioehtojen rikkojia paheksutaan - vala on aina vala. Yleensä avio päättyy vasta toisen osapuolen kuoltua. Leski saa mennä uudelleen naimisiin, mutta yhteiskunnan odotusten mukaisesti tuon on vietettävä vähintään 3 vuotta suruaikaa.